Matto koiralle

Virkkaaminen ei ole vahvin lajini, mutta se ei minua kuitenkaan estä tarttumasta koukkuun. Muistan jo koulussa aikanaan, kun käsityönopettaja purki pitsiväkerrykseni, joita kieli keskellä suuta tein äitienpäivälahjaksi. Voiko sitä tylympää palautetta saada? Vieläkin monen vuoden (vuosikymmenen) jälkeen muistan sen hetken kuin eilisen.

Päätin kuitenkin kesälomamme alussa ottaa härkää sarvista kiinni ja virkata yläkerran aulaamme maton, se kun oli jo pitempään huhuillut itselleen pyöreää mattoa. Kauhavan kangasaitan sivuilta löytyi Aura-maton ohje ja löysin oikeanväristä trikookudetta ja aloin väkertämisen.

Valmiiksi sain eilen ja siinä se nyt on... aaltoilee niin että loiskeen melkein kuulee. Tämänkin varmasti opettajani käskisi purkamaan, mutta onneksi koiramme on armollisempi ja hyväksyi sen heti päiväuniensa pehmikkeeksi.
Tein siis tietämättäni koiran maton :)

Trikookude ei ollut varmaankaan se oikea valinta, kun sen paksuu vaihteli kovasti, mutta hinta oli kohdallaan. Aivan samaa sävyäkään ei kaikki kerät olleet, mutta näillä mennään, kelpaa mulle ja koiralle.
Ja nyt kun olen kokeillut matontekemistä, voin jopa joskus talven pakkaspäivinä kokeilla ihan ontelokudetta, nimittäin kovasti tekisi mieli tehdä näitä tytöille, kummallekin omat sängyn viereen.


I love to crochet, this time I challenged myself and made a carpet. It didn't turn out just as it should have, but me and our dog love it. Next rug with better material (and different color) and I'll get rid of those waves...